Yhdysvalloissa yksinään energia-ala on valmis investoimaan vuosittain yli 7 miljardia dollaria fyysiseen turvallisuuteen vuoteen 2030 mennessä, ja maailmanlaajuisesti menot nousevat 17,8 miljardiin dollariin. Nämä menot kattavat miljoonia laitteita, kuten valvontakameroita, lämpökuvausantureita ja tunkeutumisen havaitsemisteknologioita.
Vaikka nämä turvalaitteet ovat välttämättömiä omaisuuden suojaamiseksi, niissä piilee myös hyödyntämätöntä toiminnallista potentiaalia, joka jää usein huomaamatta. Turvallisuuden lisäksi nämä teknologiat voivat merkittävästi parantaa toiminnan tehokkuutta ja tarjota reaaliaikaista tilannetietoisuutta, jolloin ne tuottavat arvoa, joka ylittää selvästi niiden alkuperäisen tarkoituksen.
Esimerkiksi kamerat, joita yleensä käytetään alueiden valvontaan, voivat valvoa myös henkilöstön turvallisuutta. Lämpökamerat, joita yleensä käytetään tunkeutumisen havaitsemiseen, voivat auttaa havaitsemaan vikaantuvia muuntajia tai muita lämpötilan muutoksia ja ennustamaan laitteiden vikoja. Tutkat, joilla seurataan ihmisiä tai droneja, voivat myös auttaa tehostamaan liikennevirtoja ja logistiikkaa tehtaan sisällä.
Hyödyntämällä turvalaitteita operatiivisina työkaluina energiayhtiöt voivat optimoida omaisuudenhallintaa, tehostaa kunnossapitotoimia ja parantaa säännösten noudattamista. Tällaisten laitteiden käyttöönotto operatiivisena teknologiana voi olla kustannustehokas tapa saada enemmän irti turvallisuusinvestoinneista.
Nämä edut ulottuvat koko organisaatioon, ja niiden avulla voidaan hyödyntää useiden osastojen budjetteja samalla kun tuotetaan liiketoimintaratkaisuja.
Otetaan esimerkiksi talousjohtaja (CFO): olemassa olevien lämpökameroiden käyttö ennakoivassa kunnossapidossa ei pelkästään estä vikoja, vaan se myös välttää kalliit hätäkorjaukset ja parantaa pääomasuunnittelussa käytettävien tietojen laatua. Operatiivisen johtajan (COO) kannalta integroidut anturit tuovat konkreettisia parannuksia, kuten toiminnan käytettävyyden ja omaisuuden hyödyntämisen tehostumista. Henkilöstöhallinto saa käyttöönsä ennakoivan työkalun työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseen, sillä monet valvontakamerat pystyvät havaitsemaan, käyttävätkö työntekijät vaadittuja henkilönsuojaimia (PPE), tai niitä voidaan käyttää turvallisuusonnettomuuksien jälkeisessä rikosteknisessä analyysissä.
Jotta strateginen ja operatiivinen arvo voidaan todella hyödyntää, organisaatioiden on päästävä eroon perinteisistä osastokohtaisista siiloista. Yhtenäisen lähestymistavan omaksuminen saattaa edellyttää vakiintuneiden työnkulkujen uudelleentarkastelua ja osastojen välisen yhteistyön syventämistä. Kyseessä on välttämätön murros, jonka avulla voidaan saavuttaa ennennäkemätöntä operatiivista älykkyyttä ja strategisia etuja, sillä kun data on eristetty, sen potentiaali sijoitetun pääoman tuoton (ROI) kannalta jää hyödyntämättä.
Se on kuitenkin mahdollista. Useat yleishyödylliset laitokset ovat onnistuneet ottamaan käyttöön kameroita ja kehittyneitä antureita yhteistyöhön perustuvien turvallisuus- ja liiketoimintatoimintojen toteuttamiseksi. Tämä on luonut kaikkia osapuolia hyödyttävän tilanteen monialaisessa yhteistyössä, purkanut tietosilot ja optimoinut turvallisuuskustannuksia.
Kun tietoturvateknologiat integroidaan osaksi laajempaa toiminnan kehittämisstrategiaa, ne tarjoavat kattavan näkymän toimintaan ja tuottavat merkittävää lisäarvoa koko organisaatiolle.